Kestävä kehitys

Maailman siirtyessä kasvipohjaisiin ruokiin ja uusiutuviin materiaaleihin herää kysymys: miten nahka sopii ympäristötietoiseen tulevaisuuteen?

Vaikka kaikki tietävät, että nahka tulee eläimistä, on useita syitä, miksi se säilyttää asemansa laadukkaana ja vastuullisena materiaalina. Ensinnäkin arvostetut parkitsemot Euroopassa hankkivat nahkansa lihateollisuuden sivutuotteena. Tämä tarkoittaa, että eläimestä käytetään kaikki osat eikä mitään mene hukkaan.

Toiseksi, nahka on poikkeuksellisen kestävää – oikein hoidettuna se voi kestää käytössä koko eliniän. Siinä missä yksi nahkalompakko kestää vuosikymmeniä, vastaavia kankaisia tai keinonahkaisia lompakoita joutuisi ostamaan useita uusia samassa ajassa. Panostamalla yhteen laadukkaaseen tuotteeseen monen kertakäyttöisen sijaan, vähennät jätettä ja uusien materiaalien tarvetta. Lisäksi kasviparkittu nahka on biohajoavaa, toisin kuin muovipohjainen keinonahka.

Myös niin sanottu “vegaaninahka” ei ole niin ympäristöystävällistä kuin usein annetaan ymmärtää. Ajatus eläimettömyydestä on sinänsä hieno, mutta suurin osa vegaaninahasta valmistetaan öljypohjaisista muoveista, kuten PVC:stä tai polyuretaanista. Käytännössä se on siis muovia.

Kasviparkitun nahan valmistus taas perustuu luonnollisiin ainesosiin. Parkituksessa käytetään puiden kuorista, juurista ja lehdistä saatavia tanniineja, ja prosessi on hidas mutta hellä ympäristölle. Se on perinteinen menetelmä, jota on käytetty vuosisatojen ajan, ja joka tuottaa korkealaatuisinta nahkaa.

Monissa edullisissa tuotteissa näkee merkintöjä kuten “genuine leather” tai “bonded leather” – "Genuine leather” on termi, joka kuulostaa laadukkaalta, mutta todellisuudessa se ei tarkoita parasta laatua. “Genuine leather” tarkoittaa kirjaimellisesti aito nahka, eli se on valmistettu oikeasta eläimen nahasta — ei keinonahasta. Käytännössä se on kuitenkin nahkalaatujen alimmasta päästä, koska se valmistetaan usein nahan alemmista kerroksista, jotka jäävät jäljelle, kun laadukkaimmat pintakerrokset (full grain ja top grain) on leikattu pois. Näitä alempia kerroksia sitten hiotaan, päällystetään ja painetaan, jotta ne näyttäisivät tasaisilta ja “nahkamaisilta”. Tuloksena on nahka, joka näyttää hyvältä uutena, mutta ei kestä käytössä yhtä pitkään kuin korkealaatuisempi full grain tai top grain nahka. Se voi halkeilla, kulua tai menettää pintansa nopeammin. "Bonded leather" taas on nahan MDF-versio: murskattua nahkajätettä, joka liimataan yhteen kemikaaleilla. Ratkaisu kuulostaa vähäjätteiseltä, mutta lopputulos on heikkolaatuinen ja ympäristölle raskas.

Markkinoille on myös tulossa uusia materiaaleja, kuten kaktus- ja sieninahkaa, jotka lupaavat sekä eläin- että ympäristöystävällisyyttä. Ne kuitenkin tuntuvat enemmän muovimaiselta vinyyliltä kuin aidolta nahalta.

Yhteenvetona: nahka ei ole täydellinen materiaali. Mutta sen kestävyys, laatu ja pitkäikäisyys tekevät siitä edelleen vaikeasti korvattavan vaihtoehdon.